Valokuitu on merkittävä osa huoltovarmuutta

Valokuitu on ainoa keino varmistaa riittävä nettiyhteys ja mahdollistaa tasa-arvoiset verkkopalvelut – myös alueellisesti ja poikkeusoloissa. Mobiili ja kiinteä yhteys eivät ole joko tai valinta, vaan molempia tarvitaan.

Toimintavarma ja huippunopea valokuituyhteys on välttämättömyyshyödyke, joka varmistaa, että verkkopalvelut toimivat. Liiketoiminnalle laajakaista on kriittinen. Yhteyksien pitää olla tietoturvallisia ja oikea-aikaisia, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä. Nopea valokuituverkko varmistaa palveluiden toimivuuden.

 

Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilaisen mukaan monilla on se käsitys, että 5G tarjoaa valokuidulle korvaavan vaihtoehdon.
”Todellisuudessa 5G-verkko vaatii kuitenkin toimiakseen kattavan valokuituverkon: tukiasemia pitää olla aiempaa tiheämmin ja niiden tulee olla kytkettynä valokuituverkkoon, jotta päästään luvattuihin huippunopeuksiin. Voikin siis sanoa, että ellei lähellä ole valokuituverkkoa, ei sinne tule 5G-verkkoakaan. Molempia tarvitaan”, hän sanoo.

Kuitu tuo alueellista tasa-arvoa

Markkinavetoinen tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ei yksin riitä takaamaan kilpailukykyä tai lisäämään alueellista elinvoimaa.
”Alueet, joissa on satsattu valokuituyhteyksiin, nousevat uudessa normaalissa voittajiksi. Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet tehostavat alueen työllisyyttä ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymistä. Valokuitu on keino lisätä alueellista vetovoimaa ja kehittää tietoliikenneyhteyksien tasavertaisuutta”, Matilainen sanoo.

Valokuituliittymien suosio on kasvanut Suomessa huomattavasti – viime vuonna liittymien määrä lisääntyi 17 prosentilla. Finnet-liiton jäsenyhtiöt investoivat valokuituun vuonna 2019 noin 35 miljoonaa euroa: kasvua on ollut joka vuosi koko 2010-luvun ajan.

Kuidun keskeinen rooli huoltovarmuudessa

Tietoliikenneyhteydet kytkeytyvät vahvasti huoltovarmuuteen toimivan tieverkoston, ruoan riittävyyden ja kattavan sähköverkon rinnalla. Valokuitu on yksi huoltovarmuuden keskeisistä resursseista. Nykyinen poikkeustilanne on näyttänyt sen, että yhteiskunnan varautumiskykyä tulee tehostaa panostamalla investointipääomia kuituverkkoon.

Matilainen korostaa, että tuleviin poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää pikaisia valokuituinvestointipäätöksiä. ”Kun löytyy tahtoa, päätöksiä voidaan tehdä nopeastikin. Pelkän pakon ei kannata antaa olla hallitseva ajuri päätöksissä”, hän sanoo.

Valokuitu on digiloikan ponnistusalusta

”Ennustan, että vuoden päästä valokuituyhteyksissä eletään vilkkaita aikoja. Suomessa on käynnistynyt paljon mielenkiintoisia kokeiluja, joissa palveluja tuotetaan uudella tavalla, digitaalisesti. Esimerkiksi osa kuntien palveluista on siirtynyt hybridimalleihin, jotka toteutetaan osittain verkon yli”, Matilainen kertoo. Hän näkee, että kodeissa ja työpaikoilla etäratkaisuja on poikkeusolojen jälkeen viety askel eteenpäin, ja samalla on alettu toteuttaa uusia virtuaaliteknologiaratkaisuja.

”Uudessa normaalissa on otettu valokuidun avulla ainakin reilu puoli askelta eteenpäin, ellei jopa ihan loikka. Digiloikka ei onnistu ilman riittävää kiinteää yhteyttä ja hypyn onnistumiseksi kaikille tarvitaan valokuitua. Voimme aidosti keskittyä loikkaukseen, kun kapasiteettia ei tarvitse miettiä”, Matilainen sanoo.

Yhteystiedot
Jarmo Matilainen, Finnet-liiton toimitusjohtaja, p. 044 722 8210, jarmo.matilainen (a) finnet.fi

 

Finnet-liitto ry
Vuonna 1921 perustettu Finnet-liitto ry on alueellisten tietoliikenneyhtiöiden edunvalvonta ja yhteistyöelin. Finnet-liittoon kuuluu 20 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen, joiden liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät yhteensä 1 500 henkilöä.