Miljardit kasaan kuiturahastolla ja kotitalousvähennyksellä
Kahdella strategisesti päättävällä toimenpiteellä Suomi on vuonna 2025 yksi maailman edistyneimpiä digitaalisten liiketoimintojen ja palvelujen kehitysympäristöjä, mikä houkuttelee innovatiivisia yrityksiä sijoittamaan palvelujen kehitys- ja tuotantoteknologiaa maahamme.
Nykyisellä menolla Laajakaista kaikille -tavoite ei onnistu. Julkisen tuen suuntaaminen vain harvaan asuttujen alueiden, eli ns. tukialueiden, kuituyhteyksien rakentamiseen koteihin saakka ei yksinkertaisesti riitä vaan nopeat tietoliikenneyhteydet on vedettävä mielellään jokaiseen kotiin saakka. Tämä vaatii valtion, rahoittajien ja operaattoreiden yhteistyötä sekä investointeihin aktivoivaa politiikkaa.
Alueita tulisi katsoa kokonaisuuksina eikä vain ratkaista haja-asutusalueiden ongelmaa. Ketterällä viestintäpolitiikalla, päätöksenteolla ja innovatiivisella rahoitusratkaisuilla organisaatiot kantavat kortensa kekoon. Mutta se ei yksin riitä: kotitaloudet on saatava haluamaan digitalisoitumisen vauhdittumista.
Jotta Suomi on kymmenen vuoden päästä eturivin digimaa, lähes miljoonaan kotitalouteen on vielä rakennettava kuituyhteys. Viestintäviraston mukaan se maksaa 2,5 – 3 miljardia euroa. Samalla tämä tarkoittaa, että Suomi on yli 90 prosenttisesti kuidutettu.
Digihyppäyksessä raha on loppujen lopuksi haasteista pienin. Rahaa on, mutta sitä pitää osata hakea ja tehdä aktiivista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Teleoperaattorit ovat sitoutuneet rakentamaan kuitua yhdellä miljardilla.
Mistä saadaan 1-1,5 miljardia?
Kotitalouksia voisi houkutella hankkimaan laajakaistaliittymä nykyistä paremmalla kotitalousvähennystuella. Jos ja kun liittymismaksut ja päätelaitteet olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia, asiakkailta saataisiin 1-1,5 miljardia. On paljon tehokkaampaa tukea suoraan loppuasiakkaita hyväksymällä liittymismaksu laitteineen kotitalousvähennyksen piiriin kuin jakaa rahaa nykyisellä byrokraattisella hankemallilla pieniin ja hajanaisiin hankkeisiin. Ja vähennysmahdollisuus pitää tarjota takautuvasti, jolloin ei hidasteta kysynnän kehittymistä: päinvastoin sitä saadaan jopa kiihdytettyä.
Entä ne puuttuvat 500 miljoonaa?
Entä jos perustetaankin valtakunnallinen kuiturahasto, jonka pottia kerätään eri tahoilta: EU:lta, Euroopan Investointipankilta ja yksityisiltä sijoittajilta? Miksi Suomi ei hyödyntäisi strategisia rahastoja aivan kuten muut EU-maat?
Tilastokeskuksen mukaan jopa 75 prosenttia 16-75 -vuotiaista käyttää älypuhelinta. Digitalisaation vallankumousta ei siis ole luvassa, se on jo osa elämäämme. Palvelut siirtyvät sähköiseksi, sovellukset kehittyvät. Koti ilman nettiä on jo eriarvoisuuskysymys.
Tarjonta syntyy kysynnällä. Kansalaiset on saatava janoamaan digitalisaation vauhdittumista. Yhteiskunnan rattaat on pidettävä liikkeessä. Keinoja meillä on.
Mitä enemmän bittejä, sitä menestyneempi talous.
Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210
jarmo.matilainen (at) finnet.fi