Vastinetta Ylen MOT-ohjelman nostoille

Finnet-liiton jäsenyhtiöt toimittaneet kuitupalveluita tyytyväisille asiakkaille jo pitkään

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Ylen MOT-oh­jel­mas­sa kä­si­tel­tiin 12.11.2018 va­lo­kui­tu­verk­ko­jen ra­ken­ta­mis­ta ja verk­ko­yh­ti­öi­den toi­min­taa. On hienoa, että meillä on tutkivaa journalismia tekevä ohjelma, joka nostaa esille erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta onko ohjelma koskaan nostanut esille mitään positiivista tai menestyksellistä tarinaa?

Ohjelmassa ei mainittu muutamia tärkeitä seikkoja, joista alla lisää.

Laajakaista kaikille -hanke oli 2000-luvun alun mobiili-Suomessa todennäköisesti ainoa mahdollinen yritys saada Suomeen edes lähelle pohjoismaista tasoa yltävä kuituverkko. Julkista rahaa kuiturakentamiseen on mennyt 100 miljoonaa euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Samaisen kymmenen vuoden aikana Finnet-liiton jäsenyhtiöt ovat investoineet noin 500 miljoonaa euroa oman verkkonsa kehittämiseen. Investoinneista, kuten myös Laajakaista kaikille -investoinneista, on maksettu arvonlisäveroa, yhteisöveroa ja palkkojen kautta veroa reilusti yli tuon 100 miljoonaa euroa. Myös muut suomalaiset operaattorit ovat investoineet sekä kiinteään että mobiiliin verkkoon yli 5 miljardia euroa ja veroja on maksettu varmaan yli miljardi. Toimiala on siis maksanut verojen kautta moninkertaisesti koko hankkeen. Samaan aikaan Finnet-liiton jäsenyhtiöt ovat rakentaneet yli 50 000 kuituliittymää koteihin ja tehneet sen kannattavasti sekä suurimmalta osaltaan omalla ja tyytyväisten asiakkaiden rahoituksella.

4G ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin

Dokumentin yhteydessä luotiin virheellinen kuva siitä, että 4G-mobiililaajakaista olisi riittävä. Yhden maatilan otoksen perusteella ei pidä lähteä tekemään johtopäätöksiä asian todellisesta luonteesta. Nykyiset nettitarpeet, kuten yhden kanavan HD-lähetyksen seuranta tai jonkun vanhemman tietojärjestelmän tallennus/pilvitarpeet, voidaan kattaa mobiililla yhteydellä. Kapasiteetin tarpeet kasvavat aivan eri tasolle, kun koteihin alkavat yleistyä VR/AR ja näitä hyödyntävä pelaaminen, robotiikka, erilaiset konenäkö- ja puheentunnistusratkaisut, kiinteistöautomaatio, valvontakamerat, terveydentilaa seuraavat kannettavat monitorointiratkaisut, pelastusviranomaisten tarpeet, älyliikenne – puhumattakaan elinkeinoista, jota perustuvat pilvipalveluihin ja pilvilaskentaan.  Ei kai kukaan tosissaan esitä, että tuollainen kriittisten palveluiden kirjo jätettäisiin vain mobiiliyhteyden varaan?

Tänä vuonna kytketään koteja kuituverkon piiriin enemmän kuin koskaan

Teleyhtiöt aloittivat investoimaan kupariverkkoon reilut sata vuotta sitten, jolloin yhteydet olivat todella kalliita ja vain varakkaimmilla taloilla tai yrityksillä oli varaa puhelimeen. Vasta 70-80 -luvuilla puhelimet tulivat joka talouteen. Mobiilipuhelinten alkuaikoina vain varakkaimmilla tai yrityksillä oli mahdollisuus matkapuhelimeen ja siinäkin meni liki 20 vuotta ennen kuin kännyköistä tuli valtavirtaa. Kuituliittymien määrä kasvaa tasaisesti ja tänä vuonna kytketään koteja kuituverkon piiriin enemmän kuin koskaan. Kuiturakentaminen noudattaa täysin samaa kaavaa kuin minkä tahansa uuden teknologian käyttöönotto. 2030-luvulta eteenpäin kuituliittymä on jokaisessa kodissa, jossa ollaan osa sen aikaista digitaalista yhteiskuntaa ja maailmaa – ei tässä ole sen kummemmasta kysymys.

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry