Haluammeko olla EU:n kilpailukykyisin valokuitumaa?

Finnet-liitto peräänkuuluttaa kunnianhimoisempia rahoitusratkaisuja, jotta Suomen valokuiturakentamiseen saadaan vauhtia

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Kuiturakentaminen Suomessa etenee edelleen liian hitaasti. Suomi on ollut koko 2010-luvun EU-maiden keskiarvon alapuolella ja maaseudun nopeiden yhteyksien vertailussa Suomi on EU:n heikoin (kts. EU:n laajakaistan edistymistä koskeva erityistarkastus, s. 24).

Laajakaistarakentamisen edistämiseksi Suomessa on ollut käytössä kaksi julkista rahoitusta tarjoavaa mallia: laajakaista kaikille -hanke ja ns. harvaan asuttujen alueiden kyläverkko -hanke. Näiden kautta on kanavoitu vuodesta 2008 lähtien yhteensä noin 120 M€ EU-rahoitusta. Rahoitusta ovat hyödyntäneet useissa hankkeissaan menestyksekkäästi sekä Finnet-liiton jäsenyhtiöt että monet uudet paikalliset kuituyhtiöt. Vuosille 2007 – 2020 EU:n alueella on eri rahoituslähteiden kautta ollut haettavissa julkista rahoitusta verkkojen rakentamiseen kaiken kaikkiaan noin 18 mrd euroa, josta reilut puolet on avustusta ja loppuosa lainaa. Tähän lukuun peilaten olisimme voineet Suomessa rakentaa paljon rohkeamman ja kunnianhimoisemman ohjelman kuiturakentamisen edistämiseen, jos kansallista tahtoa vain olisi ollut.

Suurin osa kotitalouksista edelleen ilman valokuitua

Suomessa oli vuoden 2018 kesäkuun lopussa 118 000 kuitu kotiin -liittymää ja 707 000 kuitu kiinteistöön (kerrostalot ja rivitalot) -liittymää. Suurin osa kotitalouksista on siis edelleen ilman valokuitua – myös ns. markkinaehtoisilla alueilla eli kaupunkien ympärillä, jossa kuiduttamisen voi tehdä kohtuullisen riskittömästi.

Samaan aikaan Suomessa käytetään mobiilidataa mokkuloiden kautta eniten koko maailmassa. Tämä kertoo siitä, että monilla alueilla kotitalouksien ainoa mahdollisuus päästä kiinni internetiin on mobiiliyhteys. Suomessa mobiilidata sisältää siis paljon sellaista dataa, joka monissa muissa maissa kulkee kiinteissä liittymissä.

DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen arvioi 18.2. Maaseudun tulevaisuudessa, että noin 660 000 taloutta jää mobiililiittymien varaan eli 660 000 talouden kuiduttaminen ei toteudu markkinaehtoisesti. Luku on mielenkiintoinen, koska Suomen ympäristökeskuksen luokittelun mukaan ns. ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla on noin 450 000 taloutta, joita pidetään markkinaehtoisen rakentamisen osalta kaikkein haastavimpina, ja osa näistä onkin kuidutettu EU-tukiohjelmien rahoituksella. Näin ollen Leinosen arvio sisältää myös sellaisia alueita, jotka ovat taajamien välittömässä läheisyydessä.

Kotitalouksien kuituyhteydet kuntoon samalla kun 5G-tukiasemien kuituihin investoidaan

 

5G-verkkojen nopeus ilman tukiasemien määrän merkittävää lisäystä on 4G-verkkoihin verrattuna noin kymmenkertainen. Jos nopeutta nostetaan ja kapasiteettia lisätään vielä tuostakin, niin tukiasemien määrää on lisättävä 10 – 100-kertaiseksi. 5G:n nopeuden ja kapasiteetin nosto perustuu siihen, että tukiasema on kiinni kuidussa ja tukiaseman alueella olevien käyttäjien määrä pysyy rajallisena. Joka kylällä ja väestökeskittymässä on siis oltava jopa useita tukiasemia, koska solujen kantama lyhenee muutamaan kilometriin (tai tosiasiallisesti satoihin metreihin). Aina kun uusia 5G-tukiasemia varten investoidaan merkittävästi kuituun, tulisi investoida samalla kotitalouksien kuituyhteyksiin.

Miljardin rahoitusruiskeella koko Suomeen saadaan valokuituyhteydet

Nykyisellä investointitahdilla teletoimiala investoi markkinaehtoisesti seuraavan viiden vuoden aikana reilusti yli 3 mrd euroa, josta valokuituun käytetään noin 1-1,5 mrd euroa. Vielä rakentamatta olevat harvaan asuttujen alueiden ja ydinmaaseudun taloudet saadaan kuidutettua arviolta 1 mrd euron EU:lta ja muilta infrarahoittajilta saatavalla lisärahoituksella, josta osa olisi suoraa tukea ja osa pitkäaikaista halpakorkoista lainaa. Näin päästäisiin edes lähelle EU:n asettamia tavoitteita.

Miksi valokuitu on välttämätön kiinteistöissä?

EU:n komissio on määritellyt, että vuoteen 2025 mennessä pitäisi jokaisessa kotitaloudessa olla vähintään 100 Mb/s yhteys, joka on nostettavissa 1Gb/s. Lisäksi kaikki sosioekonomisesti tärkeät kohteet kuten koulut, yrityskiinteistöt, sote-kiinteistöt ja muut julkiset kiinteistöt tulisi varustaa vähintään 1Gb/s liittymällä. Tavoite toteutuu vain, kun kuituyhteys ulotetaan mahdollisimman moneen kotitalouteen ja matkan varrella oleviin muihin rakennuksiin sekä uusiin 5G-tukiasemiin.

Todennäköisesti reilun kymmenen vuoden päästä kotitalouksien nopeustavoite on jo useita gigabittejä sekunnissa, koska ainakin tähän saakka laajakaistayhteysnopeuden tarve on kymmenkertaistunut aina 10 vuoden välein. Ilman valokuituyhteyksiä tämä ei toteudu.

Tätä vasten tuntuu omituiselta, että suurimmat operaattorit Suomessa vastustavat sitä, että EU-rahoitusta käytettäisiin rohkeammin EU:n tavoitteiden mukaisen infrastruktuurin toteuttamiseen. Kyse ei tosiasiallisesti voi olla muusta kuin mobiilimarkkinan suojelusta, koska digitaalisen kehityksen näkökulmasta parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen pystyy tarjoamaan silloin kun käytössä on maksimaalisen nopea ja lyhytvasteinen kuituyhteys. Kotitalouksien kuiduttaminen parantaa myös liikkuvien ihmisten mobiilipalveluiden kokemusta, koska heille jää silloin enemmän kapasiteettia kotitalouksien liikenteen siirtyessä kuituverkkoon.

Suomesta EU:n kilpailukykyisin kuitumaa

Suomen pitäisikin rohkeasti rakentaa EU-tukien hyödyntämisen kautta uusi kuituyhteys kaikille -hanke. Näin Suomeen rakentuisi EU:n kilpailukykyisin kuitu- ja 5G-verkkojen muodostama hybridiverkko, joka skaalautuisi helposti tulevaisuuden kymmenien gigabittien nopeuksiin. Onko miljardin euron rahoitusruiske seuraavaksi vuosikymmeneksi tavoitteeseen nähden liian suuri satsaus?

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry
jarmo.matilainen@finnet.fi