Suomi digitalisaation edelläkävijä, mutta parannettavaakin vielä löytyy

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Suomi sijoittui erinomaisesti sekä Digibarometrin että EU:n Digitalouden DESI-indeksin vertailussa. Yritysten ja kansalaisten osaaminen digiasioissa on mennyt jättiloikilla eteenpäin. Vielä kun rakennamme innovaatiomyönteisen ja digitaalisia liiketoimintoja synnyttävän kulttuurin yhteiskuntamme kaikille tasoille, voimme kehittää täysin uusia liiketoimintoja uusille globaaleille markkinoille. USA ja Kiina johtavat ekosysteemien kehitystä, mutta Suomella on mahdollisuus rakentaa työkaluja, joilla ekosysteemejä otetaan turvallisesti ja nerokkaasti käyttöön eri toimialoilla. Tästä löytyy monia malliesimerkkejä kuten WOLT ja MaaS, jotka muuttavat perinteisiä toimintatapoja ja ovat samalla myös kestävän kehityksen edelläkävijöitä.

Digitalisaatio muuttaa toimintatapoja. Onko toimistorakennuksille kohta enää käyttöä?

Suomi tunnetaan julkisen sektorin digikehityksen edelläkävijänä, mutta ei pidä tuudittautua siihen, että asiat olisivat jo kunnossa. Digitalisaatio muuttaa toimintatapoja. Usein vasta toimintatapojen muututtua huomataan miten järjettömästi on toimittu vanhalla tavalla. Muutoksen keskellä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta tunnustaa, että vanha tekeminen onkin ollut monessa mielessä jopa turhaa.

Tällaisista tyypillisin on kaiketi pankissa käynti, joka monelle tänä päivänä on harvinaista. Myös auton omistaminen tai yleensä liikkuminen työpaikalle tulee muuttumaan samanlaiseksi erityistapahtumaksi. Tämä on suuri uhka sellaisille kasvukeskuksille, joiden kasvu on perustunut asiantuntijatyöhön tarkoitettujen toimistorakennusten varaan tai julkisille toimijoille, joiden pääomat ovat kiinni seinissä. Jo nyt toimistorakennukset ovat tyhjillään yli 12 tuntia vuorokaudessa sekä viikonloput. Yli puolet ajasta toimistorakennus odottaa kuluttaen energiaa ja vain siksi, että asiantuntijat kokoontuisivat sinne netin ääreen – koska sosiaalisen kanssakäymisen määrä työpäivässä tapahtuu enimmäkseen internetissä ja kasvokkain kohtaamisia tapahtuu jo enemmän työpaikan ulkopuolella. Sama koskee koteja, jotka ovat päiväsaikaan tyhjillään kuluttaen energiaa ja odottaen isäntäväkeä kotiin. Tulemme aivan varmasti kokemaan sellaisen kulttuurimuutoksen, jossa merkittävä osa, useita kymmeniä prosentteja, kaikista töistä tulevaisuudessa tullaan tekemään kotona tai lähiyhteisön tiloissa, eikä suurissa toimistokeskittymissä.

Edellä olevaa kehitystä vauhdittaa kaikenlaisen työn automatisointi: Robotit upotetaan erilaisiin rooleihin myös asiantuntijatöissä. Digitaaliset kaksoset mahdollistavat virtuaalisia kokemuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Tekoäly ja data kiihdyttävät toimialojen disruptiota.

Suomi kiinteiden verkkojen kehityksessä jäljessä

Tästä päästäänkin sekä Digibarometrin että DESI-indeksin ”akilleen kantapäähän”. Erityisesti DESI-indeksistä ilmenee (näkyy se myös Digibarometrissa), että Suomi on jäänyt seuraavan sukupolven kiinteiden verkkojen (NGA) kehityksessä merkittävästi jälkeen muista maista. Haja-asutusalueilla olemme jopa EU:n vertailussa viimeisenä.

Rinteen hallitusohjelmassa huomioitu valokuituverkkojen rakentaminen

Rinteen hallitusohjelmassa on erinomainen kirjaus siitä, että rakennetaan valokuituverkkoa koko maahan. Tämä on lupaava kirjaus, koska sillä tulemme vetäisemään kaikissa barometreissa kansakuntamme ylivoimaiseksi ykköseksi ja pitämään sen siellä pitkään. Muilla mittareilla olemmekin jo piikkipaikoilla.

Rentouttavaa kesälomaa ja terveiset Mikkelistä!
Tervetuloa viettämään kesää ja myös aktiivista työaikaa tänne maaseudun rauhaan!

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry