Digi-infra tarvitsee ponnahdusalustaa valtiolta

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Kiinnostaako rantaloma? Jos tätä olisi kysytty kuluttajilta 50 vuotta sitten, olisi suurin osa vastannut, ettei sellaista ole ollut tarjolla eikä moinen edes kiinnosta. Vaikka matkaa olisi tarjottu, ei sinne olisi lähdetty. Sama ilmiö näkyy nyt Traficomin vuosittaisessa viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksessa valokuidun osalta: 36 %:lle kyselyyn vastanneista ei ole tarjottu valokuituliittymää eikä valokuitu heitä kiinnosta. Samassa tutkimuksessa 26 %:lle oli tarjottu valokuituliittymää, mutta sitä ei ollut hankittu. Kertooko kyselytulos kuitenkaan aidosti valokuidun kiinnostavuudesta?

Kun katselee tilastoja, on kuituliittymien määrä Suomessa kasvanut viidessä vuodessa 400 000 liittymällä ja mennyt jo perinteisten kupariliittymien ohi. Myös kuituliittymien käyttäjien määrä on kasvanut jo vuosia. Vuosittain tuhannet kuluttajat vaihtavat mobiilioperaattoria paremman liittymän toivossa. Valokuidun makuun päässeet ovat sen sijaan tyytyväisiä – kun kuituliittymä on, ei siitä haluta luopua. Toinen lähes yhtä selvä merkki valokuitumarkkinan kiinnostavuudesta on se, että kansalliset ja kansainväliset infrasijoittajat ovat viimeisen kahden vuoden aikana sitoutuneet rahoittamaan Suomen kuituverkkojen rakentamista sadoilla miljoonilla euroilla.

Harvaan asutussa Suomessa kuituinfraa ei rakenneta vain markkinaehtoisesti

Valtion ensi vuoden talousarvioon on Laajakaista kaikille -hankkeen jatkoa varten korvamerkitty viisi miljoonaa euroa. Tällä rahalla pitäisi rakentaa valokuituverkkoa niille alueille, missä markkinaehtoisuus ei toteudu. Valtiovarainministeriö näyttää siis uskovan, että suurin osa Suomen laajasta ja harvasta asutuksesta tulee rakennettua markkinaehtoisesti paikallisten operaattoreiden toimesta tai kansainvälisten sijoittajien tuella. Laajakaistahankkeelle korvamerkityt määrärahat eivät nimittäin edistä Suomen tavoitteita EU:n digitaalisen infran kärkimaana juuri ollenkaan.

Samaan aikaan valtio ottaa ennätysmäärän velkaa, jota on perusteltu sekä elvytyksellä että korjausvelan purkamisella. Velanotto tulevaisuusinvestointeihin ei ole huono asia näin matalien korkojen aikana, jos aidosti siirrytään käyttämään uusia toimintatapoja, hyödynnetään digitalisaatiota maksimaalisesti sekä samalla lisätään verotuloja tai pienennetään julkisen sektorin rahoitustarvetta tulevaisuudessa.

Osa koronarahoista tulee suunnata huippunopean kuituinfran rakentamiseen

EU:n tasolla päätettiin kesällä satojen miljardien koronaelvytyksestä. Yhtenä tärkeänä painopistealueena on juuri nopeiden kuituverkkojen ja 5G-yhteyksien rakentamisen edistäminen.

Valokuituinfran merkitys tulevaisuudessa on monilla alueilla vastaava kuin perinteisten sähköverkon, rautatien ja tieinfran. Jos aiomme Suomessa pitää kilpailukyvystämme kiinni, niin viimeistään koronaelvytysmiljoonien suuntaaminen huippunopean kuituinfran rakentamisen edistämiseen on tulevaisuuden kannalta kestävä valinta. Samalla kun viemme kodit ja työpaikat digi-infrassa Euroopan kärkeen, parannamme myös 5G-verkon tarvitsemien tukiasemien peittoaluetta.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210
@Jarmo_Matilai