Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät 100 vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Pienistä puroista iso joki

Finnet-liiton on aina ollut edelläkävijä ja taistellut haastajana kilpailun avaamisen puolesta

Reijo Svento on nähnyt ICT-alalla yhtä jos toistakin. Ei ole liioiteltua sanoa, että Svento on yksi alan kokeneimmista, ellei kokenein, henkilö. Finnet-liitto on Sventolle tuttu jo lakiosaston johtajuuden ajalta. Nyt mies johtaa puhetta liiton hallituksessa.

Sventoa on tituleerattu telealan konkariksi. Konkari sana ei ehkä istu sulavakäytöksiseen maailmanmieheen, vaikka työvuodet antaisivatkin luvan puhua konkarista. Svento on avustanut eduskunnassa kansanedustajia liikenne- ja viestintävaliokunnan asioissa, työskennellyt Finnet-liiton lakiasiain johtajana, toimitusjohtajana ja nyt siis hallituksen puheenjohtajana. Ehkä merkityttävimmän työrupeamansa ICT-alalla Svento teki FiComin toimitusjohtajana. Hän johti järjestöä 15 vuotta.

– Eduskunnassa olin lobattavana ja Finnet-liitossa ja FiComissa lobbaajana. Finnet-liittoa olen vuosien mittaan katsonut sisältä, vierestä ja kyljestä. Olen jollain tasolla ollut liiton kanssa tekemisissä vuodesta 1990.

Miehen pitkästä ICT-alan kokemuksesta kertoo, että uransa aikana hän on toiminut yhdessä noin 20 liikenne- ja viestintäministerin kanssa. Svento on monet kerrat osallistunut telealan asiantuntijana mm. hallitusneuvotteluihin.

– Joskus aikanaan liikenne- ja viestintäministerin salkku ei kelvannut yhdellekään puolueelle. Nyt salkkua havittelevat kaikkien puolueiden edustajat.

Teknisesti suuntautunut juristi

Svento sanoo aina olleensa teknisesti suuntautunut, vaikka juristi onkin.
– Saimaan saaressa olevalla kesämökillä olen käynyt läpi kaikki langattoman viestinnän sukupolvet ARPista lähtien, hän naurahtaa.

Kun tekniikasta kiinnostunut juristi houkuteltiin Finnet-liittoon, tuli tekniikka entistä tutummaksi.
– Seppo Toivonen ja Pertti Vepsäläinen opettivat minulle tekniikan ihmeitä. Lainsäädännön kiemurat jo osasinkin.

Finnet-liiton toimitusjohtajana Svento oli neljä vuotta. Vuonna 2000 hän siirtyi perustamansa FiComin johtoon.
– FiComin aikana oli tietenkin myös koko ajan tekemisissä Finnet-liiton ja sen ihmisten kanssa.

FiComissa Svento sanoo oppineensa tasapainoilun kuviot.
– Kun samaan aikaa oli nuorallatanssija, runoilija ja kalpamiekkailija, niin pärjäsi hyvin. Tasapuolisuus oli kaiken lähtökohta. Tasapuolisuus pätee myös Finnet-liitossa.

Finnet-liitto on aina ollut edelläkävijä

Finnet-liitto on Sventon mukaan aina ollut edelläkävijä ja taistellut haastajana kilpailun avaamisen puolesta.
– Liiton haasteena ennen ja vielä nykyäänkin ovat hyvin erikokoiset jäsenyritykset. Toisaalta liiton toiminnassa näkyy, miten pienistä puroista muodostuu iso joki.

Vuodet ovat muuttaneet myös liiton toimintaan. Vielä 1990-luvulla oltiin lähellä liiketoimintaa ja sen kehittämistä.
– Nyt liitosta on tullut puhdas edunvalvontaorganisaatio. Kuvio on selkeä. Tietenkin pitää ymmärtää myös liiketoimintaa, jotta osaa valvoa etuja.

Svento näkee Finnet-liiton merkityksen ennen muuta maakuntien ja harvaan asuttujen alueiden edunvalvojana.
– Näiden etuja on hoidettu hienosti. Liitto on toiminut myös kiinteiden yhteyksien puolesta puhujana. Jäsenyhtiöt ovat aina pyrkineet parhaaseen mahdolliseen tarjontaan, Svento sanoo ja jaksaa ihmetellä mobiili-kiinteä vastakkainasettelua.
–  Ei tämä ole joko-tai-kysymys, vaan sekä-että-asia.

Finnet-liitto on Sventon mukaan ehdottomasti edelläkävijä, ei perässä kulkija.
– Kyllä paikallisuudella on yhä suuri merkitys.

 

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.