Valokuituun tehtävät investoinnit ovat kannattavia ja tuottavat pitkäaikaista hyötyä

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Suomen menestys EU:n Desi-indeksissä ja Digibarometrissä

Suomi on jälleen menestynyt mainiosti sekä Desi-indeksissä että Digibarometrissä sijoittuen kärkeen useilla tärkeillä mittareilla. Olemme ykkösenä edellytysten osa-alueilla niin julkisen sektorin, kansalaisten kuin yritysten kategorioissa. Mobiilidatan käytössä olemme vakiinnuttaneet asemamme kärkisijoilla vuodesta toiseen.  

Digitaalisen kehityksen haasteet

Vaikka Suomella on vahvat digitaaliset edellytykset, selviä puutteita on digitalisaation vaikutuksissa kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin toimintaan sekä valokuitu- ja seuraavan sukupolven verkkojen saatavuudessa, jota tosin nyt menossa oleva investointibuumi tulee väistämättä parantamaan. Erityisen huolestuttavaa on tieto siitä, että 1Gb/s yhteyksien käytössä olemme EU-maista vasta sijalla 15. Voisiko tämä osaltaan vaikuttaa digitalisaation vaikutuksen alhaiseen tasoon, kun tarjolla ei ole ollut riittävän nopeita yhteyksiä – mobiili kun ei ole vielä lähelläkään symmetristä 1 gigan tasoa? 

Julkisen sektorin kilpailukyky heikko

Vaikka olemme kärkisijoilla julkisen sektorin digipalveluissa ja kansalaisten digitaidoissa, niin julkisen sektorin kilpailukyky on tosiasiallisesti yksi heikoimmista EU-maissa. Olemmeko aliarvioineet digitaalisten palveluiden merkityksen ja asettaneet riman liian matalalle, jos kerran koemme, että valmiudet ovat hyvät, mutta käyttö ontuu ja emme ole pystyneet purkamaan perinteisiä rakenteita?   

Tekoäly ja datatalous mahdollistaa uuden tuottavuusloikan

Puuttuvat kasvuhakuiset digiyritykset herättävät huolta. Jos emme pysty hyödyntämään globaaleja data- ja tekoälytrendejä liiketoiminnallisesti, jäämme seuraamaan sivusta digitalisaation aaltoa sen sijaan, että olisimme sen edelläkävijöitä. Kvanttitietokonehankkeet ovat tärkeitä, mutta tekoälyn ja datatalouden kehittäminen tulisi olla ensisijainen tavoite, sillä se mahdollistaa seuraavan tuottavuusloikan. Jos siihen ei pystytä vastaamaan yritystoiminnan kehittymisen kautta, niin loikka jää meiltä ottamatta. EU:n yritykset vaikuttavat jäävän jälkeen, kun USA ja Kiina johtavat markkinan suuntaa. 

Rohkeutta investoida gigabitin valokuituyhteyksiin

Emme hyödynnä Suomen potentiaalia optimaalisesti. Nykyinen Suomi on poliittisilla linjauksilla rakennettu keskittyen muutamaan kehittyvään kaupunkialueeseen, mutta totuus on, että maantieteellisesti Suomessa ei ole merkittäviä globaaleja markkinoita. Nämä markkinat löytyvät netistä.  

Tarvitaan rohkeutta investoida koko maan kattavaan vähintään gigabitin kaksisuuntaisiin yhteyksiin, jotta kilpailukyky globaaleilla internetin kasvumarkkinoilla saavutetaan. Markkinaehtoisesti näyttäisi suuremmat taajamat ja kaupunkialueet rakentuvan, mutta Orpon hallitus on jättämässä suuren osan kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen laajakaistahankkeista ilman julkista tukea.  

Valokuituun tehtävät investoinnit ovat kannattavia ja tuottavat pitkäaikaista hyötyä. Seuraavat 20 vuotta ovat ratkaisevia rakennettaessa Suomesta globaalin internetin solmupistettä ja innovaatiokeskittymää. Tulevaisuuden markkinat ja pelikentät eivät odota. 

Tavoitteena ei tulisi olla “kyläkisojen ykköspalkinto lajeissa, joita ei globaalisti noteerata, vaan olympiavoitto lajeissa, joita kaikki harrastavat”.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai