EU:n gigabitin tavoitteiden eteen on tehtävä töitä

Mihin tarvitaan kaksisuuntaista usean gigabitin yhteyksiä?

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Edistyneimmät valtiot ja alueet digitalisaation kehittämisessä eivät tällä hetkellä sijaitse Euroopan unionin alueella. Syitä on monia, mutta yksi merkittävä tekijä on, että EU:ssa valokuituun pohjautuvan digitaalisen infran kehitys ei ole lähellekään samalla tasolla kuin esimerkiksi Etelä-Koreassa, jossa on ymmärretty kaksisuuntaisen vähintään gigabitin nopeuteen pohjautuvan valokuituverkon merkitys elinvoimaa ja uusia innovaatioita synnyttävänä alustana. EU on kuitenkin asettanut tavoitteeksi saavuttaa gigabit-yhteiskunta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Nykyiset palvelut eivät ole oikea mittari nopeustarpeiden arvioinnissa

Mihin tarvitaan kaksisuuntaista usean gigabitin yhteyksiä? Vastaus on, että ei mihinkään, jos luulee, että digitaalisten palveluiden kehitys on tullut tiensä päähän. Nykyisillä nopeuksilla pystytään tarjoamaan niitä palveluita, joita käytämme päivittäin ja oletaan, että tämä on digitalisaation huippua. Nopea kaksisuuntainen vähintään gigabitin yhteys mahdollistaa reaaliaikaisen, erittäin tarkan kuvan siirtämisen molempiin suuntiin – luulisi tällaiselle kaksisuuntaiselle reaaliaikaiselle videokuvalle olevan kysyntää terveydenhuollossa tai vaikkapa viihdepalveluissa. Meidän ei tarvitse keksiä näitä palveluita itse – riittää, että tarjoamme innovaatioille kyvykkään ympäristön.

Taloyhtiöillä tärkeä rooli asian edistämisessä

Tällä hetkellä koteihin ulottuvien valokuituyhteyksien pullonkaulaksi on muodostumassa taloyhtiöiden sisäverkot, joiden kyky tarjota gigabitintasoisia yhteyksiä asuntoihin saakka on hyvinkin kirjava. Uusissa ja linjasaneeratuissa taloyhtiöissä asukas voi hyvinkin saada kotiinsa saakka valokuituyhteyden, mutta vanhoissa taloyhtiöissä talon sisäverkko ei mahdollista valokuituyhteyden tuomista asuntoon asti.

Taloyhtiöiden pitäisikin viimeistään nyt herätä ja ryhtyä päivittämään sisäverkkonsa tälle vuosituhannelle. Asian etenemiseksi isännöitsijöiden olisi hyvä ottaa tämä esille taloyhtiön kokouksissa.  Sisäverkkojen valokuiduttamisesta kannattaa pyytää tarjous osaavalta valokuitutoimijalta, esimerkiksi Finnet-liiton jäsenyhtiöltä, joilla on kokemusta valokuitujen rakentamisesta useamman vuosikymmenen ajalta.

Laintulkintojen pitäisi edistää eikä hidastaa kehitystä

Suuri osa Suomen asuntokannasta on jäämässä gigayhteyksien ulkopuolelle pelkästään taloyhtiöiden sisäverkkoon pohjautuvassa kuiturakentamisessa, koska monet taloyhtiöt eivät halua päivittää sisäverkkoaan. Ratkaisu tähän olisi, että teleoperaattori rakentaa sisäverkon oheen omat kuituyhteytensä suoraan asuntoihin ja tätä mahdollisuutta tulisi myös viranomaisten laintulkinnoissaan tukea.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai

Tutustu myös muihin artikkeleihimme:

Tietoliikenne taloudellisen toiminnan mahdollistajana »

Avoin kuitu ei oikeasti tarkoita avointa valokuitua »

Faktoja valokuidusta Suomi tarvitsee kuitua -verkkosivuilta »