Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät sata vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Finnet-väen henkinen aatekoti

Viestintäneuvos Marja Karjalainen oli ensimmäinen nainen Finnet-liiton jäsenyhtiöiden toimitusjohtajien joukossa. Sukupuolella ei Marja Karjalaisen mukaan ollut merkitystä.

Yhteinen koulutustausta yhdisti meitä, sanoo diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta valmistunut Karjalainen.

Kun hyvin koulussa menestynyt Marja Karjalainen mietti aikuisammattiaan, hän huomasi ammatinvalintaoppaassa maininnan, että ”sähköala sopii hyvin myös naisille”. Siitä ura urkeni, ja Karjalainen valmistui Oulun yliopiston sähköinsinööriosastolta vuonna 1976.

Kainuun ääni

Kainuussa syntynyt ja koulunsa käynyt Karjalainen toimi ensin Kajaanin teknillisen koulun tietoliikenteen pääopettajana lähes kymmenen vuotta.

Entiseen Kajaanin Puhelinosuuskuntaan minut valittiin vuonna 1984 suunnitteluinsinööriksi. Silloinen toimitusjohtaja Pertti Tuononen oli valintani takana. Arvasin kyllä, että miehet saattavat nostaa kulmiaan valinnan kuullessaan. Minut otettiin kuitenkin oikein mukavasti vastaan. Miespuoliset kollegat suojelivat, mutta eivät holhonneet.

Puhelinosuuskunnassa Marja Karjalaisen ura oli kovassa nosteessa. Suunnitteluinsinööristä kehityspäälliköksi, sitten tekniseksi päälliköksi, johtajaksi ja lopulta toimitusjohtajaksi vuonna 2002. Karjalainen naurahtaa, että Finnet-linnake säilyi pitkään stabiilina, muuttumattomana herralinnakkeena. Koulutuksissakin Karjalainen oli usein ainoa nainen.

Toimitusjohtaja Arno Tanhuanpäällä oli tapana aloittaa puheensa ”hyvät veljet”. Kerran tämän sanottuaan, hän nosti katseensa, katsoi minuun ja sanoi ”ja sisko”. Tanhuanpään aikana asioita vietiin ripeästi eteenpäin. Finnet-liitossa arvostettiin teknistä koulutusta yli kaiken.

Puhelinyhtiön toimitusjohtaja ei Karjalaisen mielestä välttämättä tarvitse teknistä koulutusta, mutta tekniikan ymmärtämisestä on monessa asiassa hyötyä.

Paikallisten yhtiöiden asema viestintäpalveluiden tuottajana merkittävä

Kajaanin Puhelinosuuskuntaa pidettiin Kainuun äänenä Finnet-kentässä. Samassa pohjoisen kuorossa olivat Karjalaisen mukaan myös Pohjanmaan Puhelinosuuskunta ja Oulun Puhelin.

Kainuulainen ominaispiirre on, että vaikka välillä änkyröidäänkin, niin pitää pärjätä ja olla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tässä olemme mielestäni onnistuneet hyvin. Paikallisten yhtiöiden asema puhelin- ja viestintäpalveluiden tuottajana on ollut merkittävä. Kainuun laajakaistaverkko ei olisi toteutunut lähes sadan prosentin kattavuuteen asti, ellei alueella olisi ollut omaa, alueellista teleoperaattoria.

Kainuun Puhelinosuuskunta ja Iisalmen Puhelin pistivät hynttyyt yhteen ja Kaisanet Oy aloitti vuonna 2011 Karjalaisen johdolla.

Olen vieläkin ylpeä tästä hyvässä yhteistyössä sujuneesta fuusiosta, jota Hannu Launosen kanssa vedimme yhdessä, Karjalainen sanoo. Launonen toimi IPY:n toimitusjohtajana ja sittemmin Kaisanetin varatoimitusjohtajana.

Finnet-liitto yhdisti ja muodosti jäsenten kanssa ekosysteemin

Karjalainen toimi työuransa aikana useiden puhelin- ja tietoliikenneyhtiöiden hallitusten jäsenenä. Mukaan mahtuvat niin Finnet-liitto, Suomen 2G kuin Telealan edistämissäätiö TAES monista muista puhumattakaan. Kainuu oli hyvin edustettuna myös Liiton hallintoelimissä. KPO:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ipatti toimi pitkään Liiton valtuuskunnan puheenjohtajana.

Liiton ympärille rakentui osaavien yhtiöiden rypäs. Yhteiset liiketoiminnan kehityshankkeet eivät aina onnistuneet, mutta monet muut asiat sujuivat hyvin. Finnet-liitto yhdisti meidät, sanoo Karjalainen ja siteeraa Karjaan Puhelimen entistä toimitusjohtajaa Henrik Ekblomia, joka kutsui Finnet-liittoa henkiseksi aatekodiksi.

Yhteistyö liiton ja yhtiöiden välillä oli Karjalaisen mukaan tiivistä. Hän mainitsee esimerkkinä koulutuksen, joka Finnet-liitossa kulki myös vaakatasossa.

Koulutettavina eivät olleet vain johtajat, vaan koulutusta tarjottiin kaikille varastomiehistä kassanhoitajiin. Finnet-liitto yhdisti jäsenensä ja muodosti näiden kanssa hienon ekosysteemin.

Kaipaako Karjalainen jotain entisiltä ajoilta?

Puhelinväen kalenteria. Se oli henkilöstön ykköstietopaketti. Kaikki mahdollinen tieto yksien kansien sisällä, hän naurahtaa.

 

Muita liiton 100-vuotisartikkeleita löydät täältä »

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.