Otetaan digiloikka – pysyvästi!

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Korona-kevät pakotti toimintatapamme muuttumaan, mutta muuttuivatko ne lopullisesti?
Osa meistä on jo haikaillut paluuta vanhaan ja aidosti kokenut henkistä tuskaa siitä, että on joutunut tyytymään fyysisen sijasta digitaaliseen kohtaamiseen.  Osa taas on ottanut isonkin digiloikkauksen ja on valmis jatkamaan kehitystään, koska paluuta vanhaan ei ole.

Digiloikat haastavat teollisen ja toimistokeskeisen yhteiskunnan rakenteet tavalla, jota emme vielä osaa käsitellä. Yhteiskuntaamme on rakennettu toimintamalliin, jossa puhutaan työssäkäynti- ja asiointialueista. Se näkyy kaupungistumisena, jossa palveluita ja ihmisiä on sulloutunut suuriin keskittymiin – trendinä, jota ei ole kyseenalaistettu. Pandemian aikana nämä ihmiskeskittymät ovat kuitenkin ottaneet kovimmat iskut vastaan ja näillä alueilla on jouduttu tekemään rajuimpia rajoituksia. Harvaan asutuilla alueilla taas rajoitukset eivät ole juurikaan vaikeuttaneet arkielämää.

Digiloikan toinen harppaus ja viimeistään sitä seuraavat kehitysloikat johtavat siihen, että yhteiskunnan rakenteita arvioidaan aidosti uudelleen. Häviäjiä ovat sellaiset rakenteen, joilla ei synnytetä digiajassa uutta arvoa ja kasvua, tai jotka tuhoavat ympäristöä. Voittajia taas ovat ne, jotka tuottavat lisäarvoa internetissä ja erilaisissa digitaalisissa ekosysteemeissä. Monet digitalouden toimijat ovat tähän jo pystyneet ja saaneet nopeasti kasvua pandemian aikanakin.

Digitaalisuus on yhdessä tekemistä

Yksi merkittävimmistä digitaalisiin palveluihin liittyvistä muutoksista tapahtui etäopetuksessa. Seuraavaksi pitää kehittää ratkaisuja, millä opettajia, koteja ja oppilaita tuetaan uudessa teknologisessa ympäristössä. Digitaalisuus on yhdessä tekemistä. Nuoret oppivat älypuhelimen uusimmat applikaatiot ja pelikonsoleiden nettipelit – miksi ei siis myös sivistäviä aineita voisi opettaa samanlaisilla applikaatioilla? Myös bottien käyttöä pitäisi lisätä. Kaikki tieto ei ole opettajien takana, vaan verkossa. Digitukea tarvitsevat erityisesti lasten lähipiirissä toimivat aikuiset, koska heihin lasten pitäisi pystyä turvautumaan arjen oppimishaasteissa.

Digialustat mahdollistavat menestymisen

Digialustoissa ei ole maaseutua, haja-asutusalueita eikä kaupunkeja. Tämä tarkoittaa sitä, että digitaalisia palveluita hyödyntävä yhteiskuntarakenne on aivan erilainen, kuin mihin olemme tottuneet. Digialustojen tärkein mahdollistaja on luotettava ja erittäin nopea tietoliikenneyhteys sekä mielenkiintoinen päätelaite sovelluksineen. Palvelun tuottajille taas pilvipalvelut ja softaosaajat ovat tärkeimpiä resursseja.

Etäisyys verkossa kutistuu

Moni kokee, että matkustamisesta luopuminen on ollut tämän vuoden aikana kaikkein vaikeinta. Toisille taas digiajan sosiaaliset kohtaamiset eivät tuo samanlaista läheisyyden tunnetta ja ihmisen ikävä toisen luo käy ylivoimaiseksi. Tulemme edelleenkin matkustamaan ja tapaamaan ihmisiä, mutta digitaalisten välineiden avulla useammin, helpommin ja ympäristöystävällisemmin kuin aikaisemmin.

Hyvää digijoulua kaikille!

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai