Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät 100 vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.
Sateenvarjon alta mobiilimaailmaan
Kauppaneuvos Risto Siivolaa on luonnehdittu Finnet-ryhmän mobiililiiketoiminnan arkkitehdiksi. Mies itse sanoo olleensa mukana yhtenä monista.
Mobiililiiketoiminnan avaaminen oli välttämätöntä. Yhtenä suurena haasteena oli raha, Siivola sanoo.
Risto Siivola ehti uransa aikana olla mukana monessa. Sysmässä syntynyt diplomi-insinööri pestattiin vuonna 1977 Turun kaupungin Puhelinlaitoksen suunnittelupäälliköksi. Siitä ura urkeni saman laitoksen toimitusjohtajaksi vuonna 1987. Turusta Siivola muutti Ouluun ja Oulun Puhelimen toimitusjohtajaksi vuonna 1995. Juuri näinä aikoina lähti liikkeelle puhelinalan täysin mullistanut rakennemuutos.
Sekä Turku että Oulu olivat kaupungin omistamia, kunnallisia puhelinlaitoksia, mutta kahden kunnallisen laitoksen väliset erot olivat suuret.
Turussa puhelinlaitos oli osa kaupungin toimintaa. Se oli kaupunginhallituksen ja -valtuuston alaisuudessa oleva liikelaitos, ja omistajilla on tapana pyytää tuottoja. Muut puhelinyhtiöt ihmettelivät valtavasti, miksi meidän piti tuottaa kaupungille tuloja. Muuthan saivat pitää kaikki rahansa itse, nauraa Siivola. Oulussa taas toimittiin Siivolan mukaan hallinnollisesti enemmän osuuskuntamaisesti.
Finnet-ryhmään oma matkapuhelinoperaattori
Siivolan mukaan Elisan eron jälkeen puhelinyhtiöt alkoivat miettiä omaa, uutta mobiililiiketoimintaa.
Me näimme silloin, että liiketoiminta kehittyy mobiilin suuntaan. Jos emme olisi menneet mukaan, edessä olisi ollut liiketoiminnan kuihtuminen.
Vuonna 1999 Finnet-liittoon kuuluvat puhelinyhtiöt perustivat kolme matkaviestinnän yhteistyöyhtiötä: Suomen 2G:n, Suomen 3G:n ja Suomen 3P:n, josta vuotta myöhemmin tuli DNA Finland Oy.
Siivolan mukaan haasteet olivat kovat. Yksi suurimmista haasteista oli raha tai pikemminkin jatkuva rahan tarve.
Ongelma ei ollut teknisen verkon rakentaminen, sillä puhelinyhtiöt olivat aikanaan jo rakentaneet Radiolinjan verkon. Osaamista oli. Liiketoiminnan rakentaminen sitä vastoin oli raskasta.
Mobiililiiketoiminta oli aluksi tappiollista ja rahaa paloi.
Kaikilla puhelinyhtiöillä ei ollut eväitä ja haluja tähän. Lisäksi monilla oli eriävät käsitykset tulevaisuuden kehityksestä sekä siitä, mikä on alueellista ja mikä valtakunnallista toimintaa, sanoo Siivola.
Eriävät näkökulmat johtivat siihen, että alkuvuonna 2007 kuusi Finnetin jäsentä ilmoitti eroavansa liitosta. Näiden joukossa oli Siivolan johtama Oulun Puhelin.
Finnet-liitto merkittävä valtakunnallinen toimija
Finnet-liiton merkitys koko teletoimialan kannalta on Siivolan mielestä ollut ratkaiseva.
Suuren rakennemuutoksen aikana Finnet-liitto oli puhelinyhtiöiden sateenvarjo. Sateenvarjon alla tehtiin monia erilaisia toimia ja perustettiin yhteisiä yhtiöitä, sanoo Siivola ja mainitsee esimerkkinä Omnitelen. Vuonna 1988 perustettu Omnitele konsultoi kansainvälisesti operaattori- ja televiestintäalalla.
Myös yhteisten kannanottojen äänitorven Siivola pitää Finnet-liittoa merkittävänä valtakunnallisena toimijana. Liitto pääsi vaikuttamaan Siivolan mukaan mm. telealan lainsäädäntöön.
Liitossa ideoitiin myös yhdessä, miten nopeaa teknistä kehitystä voitaisiin hyödyntää puhelinyhtiöissä. Lisäksi verkostoitumisen merkitys oli todella suuri. Ihmissuhteet toimivat Finnet-liiton yhtiöissä hyvin.
Hallituspaikkoja Siivolalla on ollut, vaikka muille jakaa. Hän on toiminut mm. DNA:n, Suomen 2G:n, Suomen 3 KTV:n hallitusten puheenjohtajana. Merkittävästä päivätyöstään Suomen tietoliikennealalla Siivolalle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo vuonna 2011.
Tähän tarvittiin kaksi naista. Allekirjoittajina ovat nimittäin Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Mari Kiviniemi, Siivola vitsailee.
Kun Risto Siivola johti Oulun Puhelinta, hänen kaksoisveljensä Seppo Siivola oli Päijät-Hämeen Puhelimen toimitusjohtajana. Kaksoset kahden suuren puhelinyhtiön johtajina lienee melkoinen harvinaisuus.
Seposta ja minusta siinä nyt ei ollut mitään poikkeuksellista. Opiskelimme samoja asioita aikana, jolloin tietoliikenne ei vielä ollut muodikasta. Me näimme, että alalla on tulevaisuutta ja tarvetta osaajille tulee.
Tunteeko Siivola itsensä enemmän Oulun Puhelimen vai DNA:n mieheksi? Siivola naurahtaa kysymykselle.
DNA:n perustaminen oli niin valtava ponnistus, että se jätti kyllä jälkensä. Silloin eivät päivät tulleet pitkäksi. Se oli hienoa aikaa. Kaipa minä olen sitten DNA:n miehiä.
Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.
