Työelämä digitalisoituu pysyvästi

Työelämä digitalisoituu pysyvästi

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen

Luotettava tietoliikenneyhteys on tärkein digitaalisen työyhteisön ja työpäiväkokemuksen mahdollistaja

Liiketoimintojen ja erilaisten toimintatapojen muutos tapahtuu usein pikkuhiljaa huomaamatta. Kun lopulta huomaamme muutoksen, niin se tuntuu loogiselta ja ihmettelemme, miksi uutta toimintatapaa ei aiemmin ole otettu  haltuun. Esimerkiksi siirtyminen pankkikonttoreista verkkopankkiin alkoi jo 1990-luvun alussa ja nykyisin on jo harvinaista asioida itse pankissa.

Verkkokauppa on koronan myötä lisääntynyt kaikilla sektoreilla, joillain jopa useita satoja prosentteja. Verkkokaupan kasvu näkyy logistiikan ja erilaisten lähettipalveluiden lisääntymisenä, kun taas samaan aikaan kivijalkakaupat ovat vaikeuksissa ja ostoskadut hiljenevät.

Verkkokauppojen rooli vahvistuu

Viime viikolla julkistetun digibarometrin mukaan suomalaiset ostavat verkkokaupasta yhä enemmän tavaroita ja palveluita. Ostokset tehdään sekä kansainvälisiltä verkkokauppa-alustoilta että toisilta ihmisiltä käytettyjen tavaroiden verkkokaupoista. On aivan varmaa, ettemme enää palaa kivijalkakauppaan – aivan kuten pankkipalveluiden on käynyt. Kyseinen muutos vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden muotoiluun; digitaaliseen ostokokemukseen on panostettava ja internetin sekä sovellusten tuomia mahdollisuuksia asiakkaiden palvelussa on hyödynnettävä paremmin. Samanlainen muutos on menossa myös asiantuntijatyön siirtymisessä verkkoon, työyhteisöjen siirtymisessä pilveen ja työpäiväkokemuksen muuttuessa yhä useammin digitaaliseksi.

Toimistotyöstä digitaaliseen työyhteisöön

Toimisto siinä muodossa, kun me sen olemme oppineet tuntemaan, on ihmiskunnan historiassa kohtuullisen lyhyt vaihe. Reilun sadan vuoden ajan – siis sellaiset kolme sukupolvea – olemme ajatelleet, että asiantuntijatyö vaatii kokoontumista toimistoon, jossa on keskitetysti saatavissa asiantuntijatyöhön tarvittavia resursseja, kuten erilaisia dokumentteja ja muuta materiaalia sekä työyhteisön tukipalveluja. Vaikka automaattinen tietojenkäsittely ja internet on siirtänyt suurimman osan itse työhön liittyvistä materiaaleista ja tukipalveluista pilveen, niin silti meillä on ollut ”tapana” kokoontua työyhteisöön käsittelemään pilvessä olevia materiaaleja. Olemme jopa lähettäneet sähköpostia tai soittaneet samassa tilassa olevalle työkaverille. Lounaat, harrastukset ja muu työyhteisön sosiaalinen kanssakäynti on ollut tosiasiallinen syy käydä toimistossa.

Koronan myötä suomalaiset ovat siirtyneet ennätysmäärin etätyöhän ja aikovat tehdä etätyötä jatkossakin. Itse asiassa kyse on siirtymisestä digitaaliseen työyhteisöön ja työpäiväkokemukseen. Työpäiväkokemuksen varmistamiseksi on jokaisen digitaalisessa työssä käytettävän tilan, kalusteen ja työssä tarvittavan teknisen ratkaisun oltava sillä tasolla, että ne eivät vaikuta kokemuksen onnistumiseen. Kunnollinen, luotettava tietoliikenneyhteys on tärkein digitaalisen työyhteisön ja työpäiväkokemuksen mahdollistaja. Kyse on tuottavuudesta, töiden sujuvuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta. Työyhteisöt ovat siirtymässä pysyvästi digitaalisille alustoille ja työpäiväkokemuksen kaikki osa-alueet on laitettava kuntoon. Ei pelkän 5G:n ja laiturin nokan varaan voi rakentaa uuden ajan digitaalisia työyhteisöjä. Raha on tässä sivuseikka, koska kyse on koko työn tekemisen kulttuurisesta muutoksesta, jonka suorat ja epäsuorat vaikutukset mitataan bruttokansantuotteen kymmenien prosenttien vaikutuksina.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai