Valokuidussa on miljardien potentiaali 

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen 

100 megan tietoliikenneyhteys ei enää riitä mahdollistamaan kaikkia tulevaisuuden palvelutarpeita. Tietoliikenteen käyttö kasvaa sitä mukaa kun kapasiteettia on tarjolla.  

Uusi tuottavuusloikka syntyy nostamalla tietoliikenteen nopeudet gigabittien tasolle 

ICT:n seuraava tuottavuusloikka löytyy, kun nostamme tietoliikenteen nopeutta 100-1000 -kertaiseksi nykyisestä. Tämä tapahtuu kattamalla kaikki kodit ja yritykset valokuituyhteydellä. Investointi on korkeintaan pari miljardia Suomessa, mutta se tuo taloudellista lisäarvoa moninkertaisesti enemmän – aivan kuten tie-, sähkö- ja viemäriverkosto on tuonut.  

Maailmassa jo yli 4 miljardia ihmistä käyttää nettiä ja jokainen on potentiaalinen asiakas ja palvelutuottaja. Mahdollisuudet jokapäiväisen elämän palvelujen toteuttamiseen ovat valtavat.  

Suomi on vielä digitaalitekniikan käsityöläinen 

Huippunopeiden valokuituyhteyksien puute on estänyt palvelujen kehittymisen Suomessa. Jos annetaan lahjakkaille suunnittelijoille lähes rajaton nettiyhteys, riittävästi palvelinkapasiteettia sekä osaajia toteuttamaan ideat, niin johtaisiko se uusiin globaalistikin merkittäviin innovaatioihin? Tällaisten rakenteiden ääreen hakeutuisi uuden sukupolven Finlaysoneita ja Ahsltrömeja, jotka näkisivät tietoliikennekapasiteetin mahdollistavan uuden tyyppisen palveluteollisuuden synnyn. Tätä me muut kun emme pysty näkemään, koska olemme vielä digitaalitekniikan käsityöläisiä. 

Tuottavuus nousuun nostamalla ICT:n osuutta Suomen BKT:ssa  

Tilastokeskuksen mukaan ICT:n osuus Suomen bruttokansantuotteesta on vajaa 7 %, joka euroissa on noin 15 miljardia. Entäpäs, jos ottaisimme tavoitteeksi nostaa ICT:n osuuden Suomen BKT:stä vaikkapa 20 %:iin eli reiluun 40 miljardiin? Se vaatii sekä valokuitu- että palveluinvestointeja, mutta johtaa varmasti kansainvälisten palveluvientituotteiden syntymiseen, ulkomaisten investointien virtaamiseen maahan sekä julkisen sektorin täysin uudenlaiseen palveluarkkitehtuuriin ja tuottavuuden nousuun.  

Toinen näkökulma on tarkastella seuraavien 10 vuoden hyvinvointialueiden yhteistä budjettia, joka on 200 miljardin euron luokkaa. Järkevillä koteihin suunnatuilla terveydenhoidon digiratkaisuilla voidaan tuosta summasta helposti säästää tarvittava prosentti eli kaksi miljardia huippunopeiden valokuituyhteyksien rakentamiseen. Investointi valokuituun on mitä suuremmassa määrin investointi hyvinvointialueiden digitalisoinnin perusinfraan ja tulevaisuuteen! 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai