Vain valokuitu varmistaa monikanavaisten tv-lähetysten katsomisen netin kautta tulevaisuudessakin
Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry
Mitä jos jääkiekon olympiafinaali olisi tullut pelkästään netin kautta ja vieläpä sellaiseen aikaan päivästä, jolloin myös muulle netin käytölle olisi pitänyt riittää kapasiteettia? Tai jos itse pelin lisäksi lähetykseen olisi liitetty muutakin sisältöä, esimerkiksi reaaliaikaista videokuvaa eri pelaajien näkökulmasta ja samaan aikaan katsojilla olisi tarve elää peliä yhdessä kavereiden kanssa ja jakaa tilanteita somessa. Ihan mikä tahansa nettiyhteys ei tällaisiin tarpeisiin riitä!
Valokuituyhteys tarjoaa ainoana vaihtoehtona riittävän kivijalan kaikille uusille palveluille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Yhden streemin tarvitsema kaistanleveys HD-tarkkuudella on luokkaa 10-20 Mb/s ja tuollainen monikanavainen lähetys vaatisi ehkä minimissään 100-200 Mb/s. Tähän kun lisätään kaikki muu samanaikainen netin käyttö somefeedeineen ja muine palveluineen, niin puhutaan jo useamman sadan megan jatkuvasta häiriöttömästä kaistanleveydestä. Vuoden 2030 olympialaiset ovat jo tapahtumana sellainen, jossa edellä mainittu skenaario tulee toteutumaan.
Oulun kaupunki esti olympialaisten seuraamisen YLE Areenasta työaikaan, koska netin kapasiteetti ei olisi ehkä riittänyt kaupungin muihin toimintoihin, kuten opetusverkon ja terveydenhuollon tarpeisiin. On toki ymmärrettävää, ettei työaikana ole kovin soveliasta käyttää työnantajan välineitä ja verkkoa kisojen seuraamiseen, mutta kautta aikojen TV:t ovat olleet auki, kun suomalaiset ovat menestyneet maailmalla.
Miten voimme väittää olevamme digitalisaation kärkimaa, jos vielä tänä päivänä pitää blokata tavallisten ihmisten käyttämiä nettisovelluksia, jotta verkkoyhteys ei kuormittuisi liikaa?
Tietoliikenneverkkojen rakentaminen teknologianeutraalisti ja markkinaehtoisesti pelkästään kysynnän mukaan johtaa juuri tällaiseen Oulun esimerkkitapaukseen. Kuluttajille on tarjolla yhä parempia ja laadukkaampia palveluita, mutta pörssissä toimivat suuret operaattorit eivät investoi verkkoon ennakkoon, vaan vasta sitten kun on riittävästi kysyntää – eli liian myöhään.
Valokuituverkko kaikkiin koteihin mahdollistaa digi-infran pitkälle tulevaisuuteen
Jos Suomen rautatiet olisi rakennettu nykyisen väestörakenteen ja kysynnän mukaan, niin suurin osa nykyistä rataverkkoa olisi jäänyt rakentamatta. Valokuituverkko on rataverkkoon verrattavissa oleva yhteiskunnan perusinfraa, jonka rakentamista ei pidä jättää pelkästään markkinoiden ratkaistavaksi, eikä sitä pidä vesittää teknologianeutraalisuuskikoilla.
Ulottamalla nopea ja toimintavarma valokuituverkko jokaiseen suomalaiseen aktiivisesti digipalveluja käyttävään kotiin, saamme riittävän tukevan digi-infran pitkälle tulevaisuuteen. Sellaisen infran, jonka varassa voidaan jatkossakin seurata Suomen jääkiekkomaajoukkueen mainioita otteita, vaikka keskellä päivää Yle Areenasta, vaarantamatta yhteiskunnan tärkeiden digitaalisten palveluiden suorituskykyä.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai