Tutkimus: Verkkohäiriöitä on eniten mobiiliyhteyksien käyttäjillä – valokuidulla häiriöt vähäisiä

Mobiiliyhteyksiä käyttävillä suomalaisilla verkkoyhteyden häiriöt olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin valokuituyhteyksien käyttäjillä, kertoo Finnet-ryhmän tuore tutkimus. Verkkoyhteyksien häiriöt piinaavat erityisesti maaseutukunnissa asuvia.

Finnet-liiton tutkimuksen mukaan mobiiliyhteyksien käyttäjistä 30 prosentilla oli verkkoyhteyden häiriöitä jonkin verran ja seitsemällä prosentilla jatkuvasti. Valokuidun käyttäjillä vastaavat luvut olivat 14 ja kaksi prosenttia. Valokuituyhteyttä käyttäviltä tiedusteltiin lisäksi, kuinka moni oli luopumassa valokuidusta – vain kolme prosenttia harkitsi ja yksi prosentti oli luopumassa.

Verkkoyhteyksien häiriöillä on valtavan iso merkitys yksittäisen yrityksen ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Häiriöiden kanssa ei tarvitse eikä kannata vain yrittää tulla toimeen, ongelmiin löytyy ratkaisuja. Joskus viat löytyvät asunnon tai työpaikan langattomasta verkosta, mutta tutkimuksemme kertoo, että yhteystyypin valinta vaikuttaa suuresti, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Tutkimuksessa tiedusteltiin, miten häiriöt vaikuttavat verkon yli käytettäviin palveluihin. Eniten ongelmia havaittiin suoratoistopalvelujen käytössä, jossa mobiiliyhteyksien käyttäjät kärsivät vakavista verkkohäiriöistä yli kaksi kertaa valokuidun käyttäjiä useammin. Vastaajat kokivat verkkohäiriöiden heikentävän myös esimerkiksi videopuheluiden laatua, etätöiden tekemistä ja verkkopalveluiden käyttöä.

Alueellinen tasa-arvo ja monipaikkainen asuminen riippuvat verkkoyhteyksistä

Maaseutumaisten kuntien asukkaat raportoivat useammin verkkoyhteyksien jatkuvista häiriöistä. Kun keskimäärin viisi prosenttia kaikista vastaajista koki verkkoyhteyden häiriöitä jatkuvasti, maaseutumaisissa kunnissa lukema noin kaksinkertaistui 11 prosenttiin.

Maaseudulla asuvilta tai kesämökillä valokuitua käyttäviltä kysyttiin vielä erikseen valokuidun vaikutuksista asumiseen ja elämiseen. Noin kaksi kolmannesta arvioi valokuidun lisäävän mahdollisuuksia etätyön tekemiseen ja noin puolet koki valokuidun helpottavan työnteon ja maaseudulla asumisen yhdistämistä.

Alueellisen tasa-arvon näkökulmasta valokuidutetut maaseutukunnat ovat paljon paremmassa tilanteessa kuin mobiiliyhteyksien varassa olevat kunnat. Erityisesti asiantuntijatehtävissä hyvä verkkoyhteys on tärkein investointi työnteon kannalta, tärkeämpi kuin esimerkiksi auto. Monet kuitenkin pitävät uutta autoa perusteltuna hankintana ja samaan aikaan tinkaavat verkkoyhteydestä, Matilainen kertoo.

Valokuitu avaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja lisää vetovoimaa

Maalla asuvista tai kesämökillä valokuitua käyttävistä vastaajista noin puolet arvioi valokuituyhteyden avaavan mahdollisuuksia yritystoiminnalle tai uusien palvelujen kehittämiseen. Noin puolet samasta vastaajajoukosta arvioi valokuidun tuovan alueelle uusia asukkaita.

Monessa pitäjässä ei vielä ymmärretä, että ilman valokuitua väki menee muualle. Alueen tulevaisuus riippuu kuitenkin aivan tasan siitä, voiko siellä työskennellä ja elää tavallista arkea hyvän verkkoyhteyden päässä – vaikka sitten osan ajasta asuisikin vielä kaupungissa. Alueen vetovoima kasvaa, kun se tukee monipaikkaista asumista hyvillä yhteyksillä.

Finnet-liiton Suomi tarvitsee kuitua -hanke teetti Kantarilla tutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä maaliskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1050.

 

Lisätietoja:

Jarmo Matilainen, Finnet-liiton toimitusjohtaja, p. 044 722 8210, jarmo.matilainen@finnet.fi