Yhteiskunnan uusi normaali vaatii valokuitua

Valokuitu on ainoa keino varmistaa oikeasti riittävä nettiyhteys sekä mahdollistaa tasa-arvoiset ja nopeat verkkopalvelut. Mobiili ja kiinteä yhteys eivät ole joko tai valinta – molempia tarvitaan. Myös poikkeusoloissa valokuituinvestointeihin on syytä panostaa.

Etäteknologioita on hyödynnetty kevään aikana ahkerasti työpaikoilla ja kodeissa. Koulujen digiloikka käynnistettiin lähes yhdessä yössä, ja monelle etätöihin siirtyminen on muuttunut uudeksi normaaliksi. Miten tietoliikenneyhteyksissä riittää tulevaisuudessa kaistaa kaikkien palvelujen pyörittämiseen? Poikkeusolojen jälkeen on aika siirtyä pysyvästi tulevaisuuteen. Valokuidulla on siinä keskeinen rooli.

Toimintavarma ja huippunopea valokuituyhteys on välttämättömyyshyödyke, joka varmistaa, että verkon palvelut pelaavat. Liiketoiminnalle laajakaista on kriittinen. Yhteyksien pitää olla tietoturvallisia ja oikea-aikaisia, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä. Nopea ja toimiva valokuituverkko varmistaa palveluiden toimivuuden.

Kuitu tuo alueellista tasa-arvoa

Muuttoliikenne maaseudulta kaupunkeihin ja kasvukeskusten voimakas kasvu ovat lisänneet alueellista eriarvoisuutta. Investointien painopiste kun usein on siellä, missä on paljon maksavia asiakkaita. Kunnissa kamppaillaan vielä pitkään sen kanssa, miten verkkoon siirtyvät palvelut käytännössä jatkossa järjestetäänkään.

Meillä Suomessa tietoliikenneyhteyksien kehittämistä on dominoinut 1990-luvulta lähtien markkinaehtoinen malli. Investoinneissa ja yhteyksien kehittämisessä on satsattu mobiiliteknologiaan ja samalla luotettu siihen, että operaattorit kehittävät myös alueellista tietoliikenneinfraa. Nyt tarvitaan monien tuttujen rakenteiden purkamista ja uudelleen muotoilua; samalla on uusien investointipäätösten aika.

Monilla on se käsitys, että 5G tarjoaa valokuidulle korvaavan vaihtoehdon. Todellisuudessa 5G-verkko vaatii kuitenkin toimiakseen entistä kattavamman valokuituverkon: tukiasemia pitää olla aiempaa tiheämmin ja niiden tulee olla kytkettynä valokuituverkkoon, jotta päästään luvattuihin huippunopeuksiin. Voikin siis sanoa, että ellei lähellä ole valokuituverkkoa, ei sinne tule 5G-verkkoakaan. Molempia tarvitaan.

Markkinavetoinen tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ei yksin riitä lisäämään alueellista elinvoimaa. Sellaiset tahot, joille koko Suomen kehittäminen on tärkeää ja ihmisten tasavertainen kohtelu keskeistä, ovat valmiita investoimaan valokuituun. Finnet-liiton jäsenyhtiöt investoivat valokuituun viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa.

Alueet, joissa on satsattu valokuituyhteyksiin, nousevat uudessa normaalissa voittajiksi. Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet tehostavat alueen työllisyyttä ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymistä. Valokuitu on keino lisätä alueellista vetovoimaa ja tietoliikenneyhteyksien tasavertaisuutta.

Kuidun keskeinen rooli huoltovarmuudessa

Kun maailma on bittejä, huoltovarmuus kytkeytyy vahvasti tietoliikenneyhteyksiin. Valokuitu tuleekin nähdä nykyistä vahvemmin huoltovarmuuden uutena, keskeisenä resurssina. Huoltovarmuuteen liittyy vahvasti data ja digitaalisuus, vaikka sitä yhä vieläkin tarkastellaan yksipuolisesti toimivana tieverkostona, ruoan riittävyytenä tai sähköverkon toimivuutena. Nykyinen poikkeustilanne on näyttänyt sen, että yhteiskuntamme varautumiskykyä tulee parantaa panostamalla investointipääomia myös kuituverkkoon.

Kauanko sitten kestää ja mitä se vaatii, että kattava kuituverkko saadaan koko Suomeen? Tuleviin poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää pikaisia valokuituinvestointipäätöksiä. Kun löytyy tahtoa, päätöksiä voidaan tehdä nopeastikin. Pelkän pakon ei kannata antaa olla hallitseva ajuri päätöksissä.

Valokuitu on digiloikan ponnistusalusta

Ennustan, että vuoden päästä valokuituyhteyksissä eletään vilkkaita aikoja. Suomessa on käynnistynyt paljon uusia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joissa palveluja tuotetaan täysin uudella tavalla, digitaalisesti. Esimerkiksi osa kuntien palveluista on siirtynyt hybridimalleihin, jotka toteutetaan osittain verkon yli. Valokuidun rakentaminen kiihtyy ja uutta investointihalukkuutta on ilmassa. Myös kodeissa ja työpaikoilla etäratkaisuja on viety askel eteenpäin ja samalla on alettu toteuttaa uusia virtuaaliteknologiaratkaisuja.

Kaikkea, mitä etänä voidaan tehdä, ei vielä täysin tunnisteta ja nähdä, mutta näkökenttä laajenee. Uudessa normaalissa on otettu valokuidun avulla ainakin reilu puoli askelta eteenpäin, ellei jopa ihan loikka. Digiloikka ei onnistu ilman riittävää kiinteää yhteyttä ja hypyn onnistumiseksi kaikille tarvitaan valokuitua. Voimme aidosti keskittyä loikkaukseen, kun kapasiteettia ei tarvitse miettiä.

Kirjoittaja:

Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry, p. 044 7228 210, jarmo.matilainen (at) finnet.fi